KOULUT

Eri puolilla Suomea toimii 16 perusopetusta antavaa kristillistä koulua ja kahdessa koulussa toimii myös lukio. Koulujen toiminta perustuu kristilliseen arvopohjaan, maailmankuvaan ja ihmiskäsitykseen. Kouluissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opetussuunnitelmia, joten oppiaineet, tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin muissakin suomalaisissa peruskouluissa. Kristillisyys tulee luontevalla tavalla esiin arjen toimintakulttuurissa, juhlissa ja tapahtumissa sekä mahdollisissa painotuksissa.

KATSO LISTA KOULUISTA

TOIMINTA

Useimpia kristillisiä kouluja ylläpitää paikallinen kannatusyhdistys, jonka ovat perustaneet kristillistä koulua lapsilleen toivoneet vanhemmat ja muut asiasta kiinnostuneet. Perusopetusta luokille 1-9 annetaan kuudessatoista koulussa, joista neljällätoista on valtionevoston myöntämä opetuksenjärjestämislupa ja kaksi toimii kotikoulun statuksella. Monien koulujen yhteydessä toimii myös esiopetusryhmä ja kristillinen päiväkoti. Lisäksi kristillinen lukio toimii kahdessa oppilaitoksessa.

Jokaisella koululla on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka noudattaa Opetushallituksen antamia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelmassa kuvataan mm. koulun arvot, toimintakulttuuri, oppimisympäristö, oppiaineiden tavoitteet, sisällöt ja arviointi sekä toiminnan maailmankatsomukselliset lähtökohdat. Perusopetusasetuksen mukaisesti kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvassa opetuksessa oppilaalle annetaan läpäisyperiaatteella opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia.

Kristillisyys on koulun toiminnan kokonaisvaltainen perusta, joka ilmenee arvoissa, kasvatustavoitteissa, toiminta-ajatuksessa ja toimintakulttuurissa. Käytännössä se tulee esiin esimerkiksi henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien välisissä kohtaamisissa, aamunavauksissa, juhlissa ja tapahtumissa sekä yhteistyössä eri seurakuntien kanssa. Lisäksi kouluissa voi olla kristillisyyteen liittyviä painotuksia, valinnaisaineita tai uskonnon opetuksen laajempi tuntimäärä.

Koulujen toimintakulttuurissa korostetaan kohtaamista ja yhteisöllisyyttä. Kristillisestä maailmankuvasta nousevat eettiset arvot ja ihmiskäsitys ovat vahva perusta kasvattaa oppilaista vastuuntuntoisia, oman ja toisten arvon ymmärtäviä kansalaisia. Yhteinen arvomaailma on myös omiaan lisäämään kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

HAKEMINEN

Kristilliseen kouluun haetaan kunkin koulun omalla hakukaavakkeella noudattaen paikallisia hakuaikoja. Vapaita oppilaspaikkoja voi tiedustella ympäri vuoden.

Oppilasvalinnan prosessi ja kriteerit on määritelty koulun johtosäännössä. Hakuprosessiin sisältyy yleensä oppilaan ja huoltajien haastattelu, jossa käydään läpi koulun toimintaperiaatteet. Pääsääntöisesti oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä, mutta koulusta riippuen etusijalla voivat olla esim. kristillisestä esiopetuksesta tulevat oppilaat tai jo koulussa olevien oppilaiden sisarukset.

Koulujen toimintakulttuureissa painottuivat kunnioitus, luottamus, huolenpito ja sitoutuminen sekä oppilaiden mielipiteiden huomioon ottamisen myötä heidän vaikutusmahdollisuuksiensa tietoinen lisääminen. Kaikissa vastauksissa toistui selkeästi, että oppilaista välitetään.
Kirsti Saari, väitöskirja 2009

LUKIOT

Suomessa toimii kaksi kristillistä lukiota, Kaarinassa ja Sastamalassa.

Suomen kristillinen yhteiskoulu Kaarinassa tarjoaa kurssimuotoista, luokatonta lukio-opetusta sekä paikanpäällä Toivonlinnassa että monimuoto-opintoina, joita on mahdollisuus suorittaa etäopiskeluna. Karkun evankelisessa opistossa toimii kansanopisto-lukio noudattaen aikuislukion oppimäärää ja opetussuunnitelmaa. Molemmissa on asuntola, joten opiskelemaan voi saapua kauempaakin.

Lisätietoja lukioiden omilta nettisivuilta www.skyk.fi ja www.keokarkku.fi

USEIN KYSYTTYÄ

“Miten kristillinen koulu poikkeaa tavallisesta koulusta?” on ylivoimaisesti useimmin kristillisestä koulusta esitetty kysymys.

Aloitetaan vastaaminen siitä, missä se ei poikkea.

Ensinnäkin opetussuunnitelman perusteet ovat samat kaikissa suomalaisissa peruskouluissa, eli oppiaineet, tavoitteet ja sisällöt ovat samat kaikilla ja oppiaineiden opetuksen tulee olla maailmankatsomuksellisesti neutraalia. Niin kuin muutkin suomalaiset peruskoulut, myös kristillinen koulu tekee jatkuvaa kehittämistyötä, jotta koulun opetus ja toiminta olisi aina vain laadukkaampaa. Kouluissa on ammattitaitoinen, tehtäväänsä sitoutunut ja oppilaan parhaaseen pyrkivä henkilökunta.

Myös oppilaat ovat kuten muissakin kouluissa tavallisia lapsia ja nuoria erilaisista perheistä. Jokaisella on omat lahjansa, vahvuutensa ja haasteensa. Lahjakkuutta on paljon, samoin erilaista tuen tarvetta, niin kuin muuallakin. Kiusaamiseen ja käyttäytymisen ongelmiinkin joudutaan välillä puuttumaan.

Yksityisiä kouluja epäillään välillä elitistisiksi ehkä ulkomailta tulevien mielikuvien seurauksena. Kristillisten koulujen kohdalla huoli on turha. Monet kouluista toimivat väliaikaisissa tiloissa ja käyttävät kierrätettyjä kalusteita. Taloudellisesti koulut joutuvat tulemaan toimeen julkisia kouluja pienemmällä rahoituksella, sillä valtiontuki on 94% kunnan oppialaskohtaisesta yksikköhinnasta eikä lukukausimaksuja saa kerätä. Koulut ovat oppilaille ja perheille maksuttomia, niin kuin muutkin koulut Suomessa.

Erojakin tietenkin on.

Kristillisen koulun toiminta perustuu kristilliseen maailmankuvaan, ihmiskäsitykseen ja arvopohjaan. Näissäkin on paljon samaa, kuin muissakin suomalaisissa kouluissa, sillä koko länsimaisen yhteiskuntamme juuret ovat kristillisessä perinteessä. Kristillinen koulu kuitenkin sitoutuu toiminnassaan selkeästi kristilliseen arvopohjaan, sitä pidetään aktiivisesti esillä ja toimintaa kehitetään arvolähtökohdista käsin. Tämä näkyy koulussa arjen toimintakulttuurissa ja perinteissä sekä tietenkin myös juhlissa ja tapahtumissa, joissa usein on kristillistä sisältöä. Suvivirsi kuuluu kevätjuhlaan, siitä ei tarvitse erikseen keskustella ja rukouksellekin on mahdollisuus. Kristillisestä ihmiskäsityksestä käsin kouluissa korostetaan jokaisen ihmisen arvoa ja pyritään rakentamaan toimintakulttuuria, jossa jokainen tulisi kohdatuksi ja kohdelluksi arvokkaana ja tärkeänä persoonana.

Kristilliset koulut ovat usein melko pieniä, mikä vaikuttaa koulujen toimintakulttuuriin eri tavoin. Rinnakkaisluokkia ei useinkaan ole, joten yhteistyötä tehdään sen sijaan eri ikäisten oppilasryhmien kanssa. Monia käytännön asioita hoidetaan yhteisvoimin vanhempien kanssa. Varsinkin alkuvuosina koulujen ylläpitäminen edellyttää normaalia enemmän vanhempien sitoutumista ja konkreettista apua koulun arkeen. Tämä voi joskus tuntua haastavaltakin, mutta koetaan yleensä positiiviseksi. Yhdessä tekeminen rakentaa yhteisöllisyyttä konkreettisesti ja henkilökunta ja perheet oppivat tuntemaan toisensa paremmin. Näiden seurauksena koulujen ilmapiiri saatta muistuttaa monella tavoin entistä kyläkoulukulttuuria.